Marko Kettunen Satunnaisia blogeja yhteiskunnasta. Teemoina vapaus ja itsemääräämisoikeus.

Kaikki blogit puheenaiheesta Lukio

Osaamisen kehittämissuunnitelma osaksi nuorten oppivelvollisuutta

Uuteen hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus oppivelvollisuuden yläikärajan korottamiseen 18 vuoteen. Kirjauksen mukaan oppivelvollisuuden sisään rakennetaan erilaisia opinto- ja tukimuotoja, jotka voidaan sisällyttää toisen asteen tutkintoihin. Kirjauksen perusteella oppivelvollisuus ei sisältäisi velvollisuutta koko tutkinnon suorittamiseen.  Toisen asteen tutkinnot ovat nimellismitoitukseltaan kolmivuotisia ja käytännössä 18 vuoden ikäraja täyttyy ennen tukinnon loppuun suorittamista.

Ruotsin kirjoittamisen pakollisuus estää lukiopolun osalle nuorista

Antti Rinteen hallitus julkisti tänään hallitusohjelmansa, jossa muun muassa linjattiin toisen kotimaisen kielen muuttamisesta pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Toinen kotimainen on ollut vapaaehtoinen vuodesta 2005 lähtien. Tällä hetkellä vain äidinkieli on pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa, ja sen lisäksi täytyy valita kolme seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaaliaine. Suurimmalle osalle äidinkieli tarkoittaa suomea, ja toinen kotimainen ruotsia, sillä lukio-opiskelijoista pieni osa puhuu äidinkielenään ruotsia.

Matematiikasta ei tule karsia - toisesta kotimaisesta tarvittaessa lisäkaistaa

Kuluneella viikolla on keskusteltu laajasti matematiikan painoarvosta korkeakouluvalinnoissa sekä tämän painoarvon vaikutuksesta lukio-opiskelijoiden kurssivalintoihin. Keskustelu ajautui lopulta pisteeseen, jossa vaakakupissa olivat reaaliaineet ja matematiikka. Viimeisimpänä Ilta-Sanomat kirjoitti, miten historian ja yhteiskuntaopin laiminlyönti matematiikan ylikorostuneen merkityksen vuoksi osaltaan mahdollistaa populismin resonoinnin yhteiskunnassamme.

Pitkä matematiikka ei ole vain harvojen ja valittujen saavutettavissa

”OPETTAJA Timo Salminen tietää, että moni provosoituu hänen näkemyksestään. Mutta Salminen ei halua vaieta aiheesta, joka koskettaa kymmenientuhansien suomalaisten nuorten elämää”, alkaa Helsingin Sanomien (26.5.) kirjoitus Liian pitkä matematiikka. Salminen osuu oikeaan.

Lopettakaa lukiolaisten hyppyyttäminen opettajalta toiselle

Helsingin sanomat uutisoi (HS 29.4.) ”Osa lukiolaisista on niin stressaantuneita, että heitä ahdistaa ja itkettää joka päivä”. Meinaa tässä itseltäkin itku päästä, kun tätä touhua katsoo sekä opettajana että lukioikäisen lapsen äitinä.

Muksuton toinen aste

Toinen aste on syösty tällä vuosikymmenellä kriisiin. Lukiot ja ammattikoulut ovat pulassa, koska raha ei yksinkertaisesti riitä. Ammattikouluilta on viety satoja miljoonia, eikä lukion puolellakaan ole hurraamista. Vuonna 2012 valtion lukiorahoitus oli opiskelijaa kohti noin 7 000 euroa nykyrahaksi muutettuna. Nyt rahoitus on hiipunut alle 6 000 euroon. 

PORISSA EI OLE MAHDOLLISUUTTA SUORITTAA KAKSOISTUTKINTOA

Joululoman jälkeiset viikot ovat hektistä aikaa yläasteiden opinto-ohjaajille. OPO-tunneilla ja kodeissa tehdään päätöksiä nuorten tulevaisuudesta ja jatko-opinnoista kevään yhteishakua varten. Porissa poliitikot miettivät samaan aikaan tulevia kouluverkkoratkaisuja. Säilyvätkö Reposaaren ja Enäjärven lähikoulut? Rakennetaanko Porissa jatkossa päiväkodit koulujen yhteyteen? Yksi vai kaksi lukiota? Vanhempana toivon, että Sivistyslautakunnassa käytettäisiin aikaa myös opintojen sisällön miettimiseen.

OAJ:n vuosityöaikavonkaus on mennyt syyntakeettomuuden puolelle

Uusimman Opettaja-lehden (1/2019) sivulta 51 löytyi artikkeli Yläkouluja toivotaan vuosityöajan kokeiluun. Kun vieläkään koko Suomesta ei löytynyt yhtään yläkoulua, joka haluaisi lähteä mukaan kokeiluun, on OAJ päättänyt lähestyä opettajia sivun kokoisella ilmoituksella, jossa ei ole yhtään hyvää syytä mukaan lähtemiselle. Jos jokin yläkoulu nyt jostain syystä lähtisikin mukaan, tällaiset yhden tai muutaman koulun kokeilutulokset ovat joka tapauksessa täysin yhdentekeviä.

Opetuksen puolueellisuuden loputtava!

Kouluilla on suuri vaikutus lapsiimme ja nuoriimme, opettaja on useimmiten lasten ja jopa vanhempien silmissä se fiksu ja tietävä osapuoli. Peruskoulussa ollessani huomasin kuitenkin ongelman, yhteiskuntaopin maikka opetti meille monta tuntia siitä, kuinka kapitalismi on ongelmallista ja rikkaiden tulisi maksaa enemmän veroja. Jopa koevastaukseni usein arvioitiin perustuen niissä ilmenvään näkökulmaan, eikä itse faktatietoon ja mielipiteen ilmaisutapaan.

Tarina suomalaisen lukion indoktrinoinnista

Olipa kerran psykologian oppitunti, jossa opettaja käski meitä opiskelijoita piirtämään professorin paperille. Itse piirsin parrakkaan ukkelin, jolla oli verkkatakki ja silmälasit. En ollut ainoa jonka hahmottelema professori oli mies. Itseasiassa suurin osa meistä piirisi miehen. Vuosi oli 2013.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä