Marko Kettunen Satunnaisia blogeja yhteiskunnasta. Teemoina vapaus ja itsemääräämisoikeus.

Voitaisiinko jo lopettaa nuorten ja maahanmuuttajien syrjäyttäminen?

Hallitusneuvotteluista on tihkunut tietoa kolmikantaan palaamisesta sekä kestävyysvajeen korjaamisen ja työllisyyden parantamisen siirtämisestä kolmikannan pohdittavaksi. Yksi keino on ylitse muiden: antakaa ihmisten tehdä töitä.

YLE esitti 28.5 Docventuresissa maahanmuuttoa käsitelleen dokumentin Seinäjoen Arabikevät. Yhdessä kohtauksista Irakista Suomeen vasta saapunut Shihab Ahmed pohtii kameralle, kuinka hän tuntee tekevänsä työtä turhan takia, koska tekemättä mitään tienaisi yhtä paljon. Hyvin nopeasti maahan muuttamisen jälkeen Shihab paikansi kotouttamisen ja suomalaisen yhteiskunnan kipupisteen.

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella on arvioiden mukaan kymmeniä tuhansia nuoria. NEET-nuorten joukko on heterogeeninen ja syitä vetäytymiselle on monia. Shihabin paikantama ongelma pätee myös tämän syrjäytymisvaarassa olevan joukon kohdalla. Mitään tekemättä tienaa helposti yhtä paljon kuin jotain tekemällä.

Ihmiset tekevät valintansa olemassa olevien vaihtoehtojen välillä ja valintojen tulevaisuuden vaikutusten hahmottaminen ei aina ole helppoa. Sekä maahanmuuttajien että NEET-nuorten tapauksessa hyvää tarkoittavan sosiaaliturvajärjestelmän ja ammattiyhdistysten yleissitovien työehtosopimusten seurauksena lukossa olevat työmarkkinat saavat vaihtoehdot näyttämään nurinkurisilta. Sosiaaliturva on kattava ja osaamista vastaavia töitä ei ole tarjolla. 

Mitääntekemättömyys tuntuu houkuttelevalta, koska jotain tekemällä eivät tulot parane. Työelämän ulkopuolelle jättäytyminen tuntuu loogiselta valinnalta, vaikka valinta suurella todennäköisyydellä kostautuu ja pahimmillaan johtaa elinikäiseen köyhyyteen ja syrjäytymiseen.

Tälläkin hallituksella on ammattiyhdistysten tukemana kaikki mahdollisuudet muokata yhteiskuntaa sellaiseksi, ettei ihmisiä syrjäytetä yhteiskunnasta väärään suuntaan ohjaavien rakenteiden avulla. Sosiaaliturvan ja työnteon kannattavuuden suhde on korjattavissa. Työmarkkinat voidaan avata paikalliselle sopimiselle ja sosiaaliturvan luomia kannustinloukkuja voidaan vähentää. Kyse on ihmisten mahdollisuuksista päästä elämässä eteenpäin. Näiden mahdollisuuksien luominen pitäisi olla hyvinvointivaltion tärkein tehtävä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JotuKarjalainen kuva
Jotu Karjalainen

Suomi menee työmarkkinoissakin vastavirtaan verrattuna muuhun maailmaan, jatkuvasti lyödään tyhmää päätä männynrungoon ja ihmetellään miten samat lääkkeet tuovat aina samat tulokset.

Risto Huovinen

Miten sitten pitää suhtautua sellaisiin töihin, joista maksettava palkka jää samalle tasolle työttömyyskorvauksen kanssa? Tällaisia töitä ovat vaikka ilmaislehtien jako, tai mansikanpoiminta. Pitäisikö tällaiset työt jättää vain tekemättä, vai hyväksyä niiden teettäminen sellaisista maista tulevilla, joissa näidenkin töiden palkka houkuttaa työhön tarttumaan.

Toisaalta maahanmuutto voi olla ongelman osasyy, sillä palkkataso jää helposti jälkeen juuri niillä aloilla, joille ulkomaisia tekijöitä on helposti saatavissa. Tällaisilla aloilla käy sitten helposti niin, että loputkin suomalaiset katoavat niiltä, kun työstä saatava palkka ei yksinkertaisesti riitä täällä elämiseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset