Marko Kettunen Satunnaisia blogeja yhteiskunnasta. Teemoina vapaus ja itsemääräämisoikeus.

Neljä Nato-skenaariota

Euroopan Unioniin kuulumisen kautta Suomi on osa länsimaiden vakiintunutta liittoa. Johdonmukaista on, että myös turvallisuuspolitiikkamme kytkeytyy samoihin Euroopan Unionin maihin, unohtamatta Atlantin takaista kumppaniamme Yhdysvaltoja. Pohditaanpa lyhyesti vaihtoehtojamme: neljä Nato-skenaariota.

 

1. NYKYTILANNE: Suomi ei kuulu Natoon ja kukaan ei hyökkää Suomeen

Skenaario vastaa nykytilannetta. Rauhan aikaa on kestänyt vuosikymmeniä. Kansan enemmistön mielestä sotilaallinen liittoutuminen ei ole tarpeellista. Skenaario on miellyttävä, voimme jatkaa kuten ennenkin.

Mutta entä jos tilanne äkillisesti muuttuu? Maahamme on hyökätty aiemminkin ja esimerkiksi rakas itänaapurimme on myös aivan lähihistoriansa aikana osoittanut arvaamattomuutensa. Skenaarion jälkimmäisen väitteen pysyvyydestä ei siis ole varmuutta. Nykytilanne ei välttämättä kestä.

 

2. RAUHA SÄILYY: Suomi kuuluu Natoon ja kukaan ei hyökkää Suomeen

Jos ja toivottavasti kun rauhan aika jatkuu ja Suomi kuitenkin liittyy Natoon, voidaan ajatella, että liittoutuminen olisi turhaa ja hyödytöntä.

​Puolustusliittoon liittyy kuitenkin myös ennaltaehkäisevä pelote, yhteenkään Nato-maahan ei ole vielä koskaan hyökätty. Jos siis liittyisimme, tilastollisesti voidaan arvioida, että tämän jälkeen maahamme ei enää koskaan hyökättäisi. Rauha säilyy.

 

3. KAUHUSKENAARIO: Suomi ei kuulu Natoon ja joku hyökkää Suomeen

Ehdottomasti se kauhein skenaario kaikista. Mikäli hyökkäys maahamme toteutuisi ilman, että olemme sotilaallisesti liittoutuneet, olisimme jälleen omien puolustusvoimiemme varassa.

​Tosiasia kuitenkin on, että nykyaikainen sotateknologia on niin edistyksellistä ja kallista, että omat puolustusvoimamme eivät pitkään kykenisi vastarintaan. Tätä emme halua.

 

4. TURVATAKUUT: Suomi kuuluu Natoon ja joku hyökkää Suomeen

Skenaarion 2 ohella tämä on tärkein syy, miksi liittoutumista pohditaan. Turvatakuut. Kuten tiedämme, hyökkäyksen toteutuessa Suomen mahdollisuudet puolustaa itseään liittolaisten avulla olisivat aivan toista luokkaa.

​Olennaista on, että liittoutuminen tulee tehdä hyvissä ajoin. Kyse on vakuutuksesta. Vakuutuksen ottaminen vahingon jo tapahduttua on liian myöhäistä.

 

Luettuasi yllä olevat neljä vaihtoehtoa, mikä sinun mielestäsi olisi turvallisin ja uskottavin puolustusvaihtoehto Suomelle?

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen kansanedustajaehdokas, joka uskoo ja luottaa länsimaisiin liittoutumiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Matti Simonaho

"neljä Nato-skenaariota"

Entä jos ei harrasteta skenarioita/meilikuvituksia niin maltillisuus ja mielen rauha säilyy. Ne monien muiden joukossa ovat edellytyksiä rauhalle.

"Luettuasi yllä olevat neljä vaihtoehtoa, mikä sinun mielestäsi olisi turvallisin ja uskottavin puolustusvaihtoehto Suomelle?"

Skenarioihin/Mielikuvituksiin perustuvia vaihtoehtoja on useampia kuin mainitut 4. Päin vastoin kuin uskonnoissa, demokraattisessa politiikassa ei harrasteta skenarioita/mielikuvituksia eikä sellaisiin perustuvaa kohua/kiihkoa - seuraamuksineen.

Rauhan aikana pitää suunnitella ja rakentaa pysyvää rauhaa varten, eikä suunnitella ja rakentaa seuraavaa sotaa varten.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Skenaario 3: Maailmassa on niin huutava pula kunnollisista sotatoimialueista, että jos Venäjä valtaisi joitain alueita Suomesta, Suomeen saapuisi jonkin etukäteen valmiiksi varatun tekosyyn varjolla USA ja joukko liittolaisia.

Skenaario 5: Suomi on Natosa ja sota alkaa jossain muualla. Suomi on silloin sodassa melko satunnaisen osapuolen kanssa. Jos meno on tuimaa, pakkorekrytoinnit otetaan käyttöön. Rintama voi laajeta myös Suomeen, jos ei muuten niin lisääntyneen terrorismin kautta.

Mielestäni Naton haitat ylittävät lähinnä sisäpoliittisen hyödyn (äärioikeisto pysyy aisoissa ympäri Eurooppaa, koska hallituspuolueet pystyvät silloin tällöin päräyttelemään sotarumpua, jonka keskellä on sangen kauniisti tyylitelty Pohjantähti).

Pitänee odottaa, kunnes Nato laajenee Etelä-Amerikkaan. Siellä on sotarintamia tarjolla, ja maastoa. Sinne Suomi -poikakin sotimaan!

Käyttäjän MarkoKettunen kuva
Marko Kettunen

"jos Venäjä valtaisi joitain alueita Suomesta, Suomeen saapuisi jonkin etukäteen valmiiksi varatun tekosyyn varjolla USA"

Jos Venäjä valtaisi alueita Suomesta, miksi tarvittaisiin vielä jokin tekosyy, kun liittolaiset tulisivat meitä auttamaan? Eikö aluevaltaus ole riittävä syy puolustautua?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Nevalainen taitaa ollakin huumorimiehiä: "Siellä on sotarintamia tarjolla, ja maastoa. Sinne Suomi -poikakin sotimaan!"

Vakavasti puhuen tiedoksi Nevalaiselle, että Nato on rauhanjärjestö. Ellet usko, lue sen peruskirjan ensimmäinen luku.

Jos joku järjestön jäsen, esim. USA sotii kovasti, se ei tarkoita, että Nato sotii kovasti, vai väitätkö, että YK sotii kovasti kun kun Syyria, Venäjä ja USA ovat sen jäseniä.

Tämän ymmärtäminen ei vaadi kovin paljoa älliä.

Ellei vieläkään mennyt perille, kerro mihin Luxenburg on viimeksi hyökännyt?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hehheh, turhaa häveliäisyyttä mainita että "joku" hyökkää Suomeen. Suomen lähialueilla on vain Venäjä joka pystyy ja jolla on motiivia hyökätä tänne. Motiivi on edelleen se vanha tuttu, suoja-alueiden luominen Pietarille ja Muurmanskille.

Kohdassa 1 Suomi uskoo ettei Venäjä hyökkää. Tähän liittyen Suomi uskoo että joku meitä ehkä auttaa hyökkäystilanteessa. Mikä taho se "joku" on, sitä kukaan ei osaa kertoa. Presidentti uskoo että sodassa liittoumia syntyy. Mikä liittouma syntyy tilanteessa jossa Venäjä hyökkää ei Nato-Suomeen ja ilmoittaa että se rankaisee armottomasti Suomea auttavia maita?

Nykytilanteessa uskotaan paljon vaikka pitäisi puhua luottamuksesta. Usko on hieno juttu mutta se ei korvaa sitovien sopimusten tuomaa luottamusta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Skenaarioidenkin pitää perustua jonkin verran realiteetteihin. Venäjä on ainoa maa, joka voi uhata Suomea. Joku natomaa voi toki hyökätä Suomeen, mutta sen se tekee "omaan lukuunsa" ilman Naton apua. Sellaista mahdollisuutta en edes esitä, että esim. Argentiina hyökkäisi Suomeen.

Ei vaadi kovin paljon älliä, että käsittää vahvan puolustuksen vähentävän hyökkääjän mahdollisuuksia. Kai jokainen ymmärtää, että kuuluminen puolustusliittoon lisää puolustuskykyä? Siis selkokielellä, Suomen Natojäsenyys heikentää Venäjän imperialistisia aikeita Suomen suhteen.

Kummallista, että yli puolet suomalaisista ei tätä ymmärrä. Jos yrittää löytää natovastaisten logiikkaa, se menee suurin piirtein niin, että Venäjä tulee estämään sotilaallisin keinoin Suomen natojäsenyyden, eli omalla päätöksellä saisimme aikaan sodan Venäjää vastaan. Ei kuitenkaan ole varmaa, että Venäjä niin toimisi. Siitä natovastustajat tuntuvat olevan täysin varmoja, että Venäjä kunnioittaisi Suomen suvereniteettia siinä tapauksessa, että emme liittoudu, eli luovumme oikeudestamme päättää puolustuksestamme. Näiden kansalaisten mielestä suvereniteetti tarkoittaa sitä, että tekemämme itsenäiset päätökset eivät ole Venäjän edun vastaisia.

Ne, jotka eivät kehtaa tunnustaa edellä kuvattua suomettumista, esittävät argumenttinaan, että kuuluminen puolustusliittoon asettaa Suomelle myös turvalausekkeen mukaisia velvoitteita. Pahin seuraamus olisi, että sotilaamme joutuisivat sotimaan USA:n sotia ympäri maailmaa. Tämä on valhe, johon yksinkertaisimmat kansalaiset uskovat.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Marko Kettunen: "Kansan enemmistön mielestä sotilaallinen liittoutuminen ei ole tarpeellista. Skenaario on miellyttävä, voimme jatkaa kuten ennenkin."

Pako todellisuudesta koetaan miellyttäväksi, ja suurin osa suomalaisista näyttää olevan sitä mieltä, että sille pohjalle se puolustuspolitiikka pitää jatkossakin rakentaa.

Marko Kettunen: "​Puolustusliittoon liittyy kuitenkin myös ennaltaehkäisevä pelote, yhteenkään Nato-maahan ei ole vielä koskaan hyökätty."

Siinähän se jäsenyyden ydinargumentti tuli. Suurin osa suomalaisista ei näytä huomaavan, että Nato-liittoutumisen primäärinen tarkoitus on sodan estäminen. Nato muodostaa niin korkean kynnyksen hyökkäämiseen, että se "joku" luopuu jo pelkästä ajatuksestakin. Tuo pelote on suojannut Nato-jäseniä sen "jonkun" aggressioilta menestyksellisesti jo vuodesta 1949.
Vasta sekundäärisenä tavoitteena tulee sodassa pärjääminen, mutta onhan sekin ratkaisevasti helpompaa osana maailman vahvinta puolustusosuuskuntaa kuin totaalisen yksin.

Marko Kettunen: "Skenaarion 2 ohella tämä on tärkein syy, miksi liittoutumista pohditaan. Turvatakuut."

Ennustan, että kohta kommenttiketjuun ilmestyy joukko vähättelijöitä naukumaan, että "...mitään turvatakuita ei ole...apu voi olla vaikka villasukkia... Ei USA lähde jonkun Suomen takia tapattamaan omiaan... turvatakuut ovat natottajien houretta...suurvallat katsovat vain omia etujaan...Nato on vain amerikkalaisten asetehtaiden myyntikanava..."jne jne jne...
Nuo väitteet voi jättää omaan arvoonsa. Ei sillä ole niin suurta merkitystä, uskovatko Nato-kammoiset suomalaiset Naton turvatakuisiin vai eivät. Sillä on merkitystä, että Kreml uskoo. Se on uskonut jo vuodesta 1949.

On hyvä, että ehdokkaat Marko Kettusen tapaan ottavat myös turvallisuuspoliittiset aiheet esille ennen vaaleja. Viime eduskuntavaalien allahan presidentti piti puoluejohtajille Mäntyniemessä käskynjaon, että vaalikampanjoinnissa jätetään sitten ulko- ja turvallisuuspolitiikka syrjään. Lampaat tottelivat.

Kirjoitin viime vaalien aikoihin blogin samasta aiheesta kuin tämä Marko Kettusen blogi. Se on nähdäkseni vieläkin ajankohtainen ja luettavissa osoitteessa:

http://seppolavonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18938...

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Venäjä/NL on sotinut kaikkia naapureitaan vastaan. Siihen listaan kuuluu sellainenkin maa kuin Kiina. Edes liittolaisuus ei ole estänyt Venäjää käyttämästä sotilaallista ylivoimaansa silloin, kun se on menettämässä poliittisen otteensa.

Vain Natoon kuuluvat maat ovat välttäneet Venäjän ruotuun palautuksen. Länsi-Berliinikin jäi koskematta Venäjää suuremmalta, suurvallalta Neuvostoliitolta.

Edellä on kerrottu pelkkiä faktoja. Päätöksiä on syytä tehdä tiedon perusteella, eikä unelmahöttöisen mutun pohjalta.

Venäjältä tarkasteltuna, Baltia ja Suomi on yksi yhtenäinen kaistale sen luoteisrajalla. Ei ole olemassa mitään Suomi-suhteita ja -politiikkaa, kuten meillä luullaan. Mitä tulevaisuudessa tapahtuu Balttialle, tulee tapahtumaan meillekin. Kuitenkin, meille voi nyt tapahtua sellaista mitä Balttian maille ei välttämättä tapahdu. Sitä kannattaa jokaisen vakavasti pysähtyä miettimään.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mitäs mieltä olette puolustusministeri Jussi Niinistön ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön esittämästä ajatuksesta, että koalitioita syntyy ilman muodollisia liittolaisuuksiakin silloin, jos ne hyödyttävät koalitioon liittyviä?

Se, että taistelut Venäjää vastaan käytäisiin mahdollisimman kaukana Länsi-Euroopan maista, olisi kaiketi tämän ajattelun mukaista – "tapellaan mieluummin Suomen itärajalla kuin länsieurooppalaisten omilla kotinurkilla."

Saisimmeko siis tällä perusteella esim. muutaman laivueen kumppaneiden monitoimihävittäjiä puolustuksemme vahvistukseksi, ilman mitään rauhan aikaisia liittojakin tai Nato-jäsenyyttä?

---

Mitä sitten Naton uskottavuuteen tulee, ei Donald Trump sitä ainakaan paranna – varsinkaan sen jälkeen, kun kenraali James Mattis sai siitä tivolista tarpeekseen ja jätti puolustusministerin virkansa Trumpin yes-miehelle.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Käytännössä ainoa, Suomea koskettavan, sodan aloittava maa on Venäjä. Sekin on realismia, että mahdolliset meitä koskettavat sotatoimet kohdistetaan Venäjän läntisiin rajanaapureihin.

Venäjä voisi mennä auttamaan itsenäisyysäänestyksessä Narvan venäjänkielistä enemmistöä ja sen jälkeen hyväksyä Narvan liitämisen Venäjään (kuten Krimillä).

Tällainen Venäjän toiminta koskisi aivan varmasti myös Suomea. Viro vetoaisi Naton turvatakuuseen. Isäntämaasopimuksen nojalla Nato haluaisi tukikohdan Suomesta. Venäjä tekisi kaiken mahdollisen estääkseen Natoa saamasta tukikohtaa. Tässä tapauksessa Natolla olisi selvä intressi estää Venäjän sotatoimet Suomea vastaan.

Toinen esimerkki.

Voidakseen turvata Muurmanskin alueen sotilaskohteet, Venäjä esittää Suomella aluevaatimuksia Lapista. Neuvottelut menisivät suurin piirtein samoin kuin Talvisotaa edeltävänä aikana. Lopputulos olisi, että Venäjä ottaisi haluamansa alueet.

Synnyttäisikö tämä tilanne Niinistön tarkoittaman allianssin riippuu siitä, kuinka paljon tämä vaikuttaisi Naton tukikohtiin Norjassa. Muussa tapauksessa tuskin Natoon kuulumaton Suomi saisi mitään apua mistään allianssista. Korkeintaan Talvisodan hengessä Ruotsista saattaisi tulla vapaaehtoisia "Finlands sak är vår" -hengessä.

Matti Simonaho

"Talvisodan hengessä Ruotsista saattaisi tulla vapaaehtoisia "Finlands sak är vår" -hengessä."

Tuo on 1947 jälkeen levitetty myytti. Ruotsi ei ollut puolueeton, vaan auttoi Natseja Suomeen - josta tuli Natsien rintama itään päin, ja Norjaan josta tuli Natsien rintama länteen päin: https://youtu.be/W56ZKUVECWs

Iltalehdessä marrakussa 2015 (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2015112420720097), Suomen Timo Soini ja Ruotsin Margot Wallström keskustelivat pakolaiskriisistä. Margot Wallström muistutti Suomea siitä kuinka Ruotsi otti vastaan kymmeniä tuhansia Suomalaisia lapsia toisen maailmansodan aikana - painostaakseen Suomea.

Kai ensimmäisenä täytyy huomauttaa, etteivät Suomalaiset sotalapset polttaneet autoja, heitelleet kiviä ja käsikranaatteja, eikvätkää raiskanneet tai joukkoraiskanneet toisia lapsia.

Suomi olisi halunnut auttamisen tapahtuvan ensisijaisesti Suomessa ja kieltäytyi aluksi lasten lähettämisestä Ruotsiin. Ruotsalaiset "hyväntekeväisyyttä harjoittavat naiset" sopivat asiasta Carl Gustaf Emil Mannerheimin kanssa.

Sotalapset lähetettiin Suomesta muihin Pohjoismaihin, lähinnä Ruotsiin. Talvi- ja jatkosodan aikana. Yhteensä lähes 80 000 lasta joista Ruotsiin vietiin 72 000 lasta, Tanskaan 4 200 ja Norjaan noin sata lasta ja äitiä. Noin 15 500 heistä jäi palaamatta Suomeen.

Suomalaisia lapsia lähetettiin Ruotsiin "turvaan". Ruotsiin, joka tunnetun historian huomioon ottaen, tuskin oli Maailman turvallisin paikka Suomalaisille lapsille.

Mitä suuremmalla todennäköisyydellä, niin kutsutut sotalapset olivat panttivankeja.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #12

Matti Simonaho,

Nythän kirjoitat puutaheinää.

"Tuo on 1947 jälkeen levitetty myytti. Ruotsi ei ollut puolueeton, vaan auttoi Natseja Suomeen - josta tuli Natsien rintama itään päin, ja Norjaan josta tuli Natsien rintama länteen päin: https://youtu.be/W56ZKUVECWs"

Oletko koskaan lukenut professori Mauno Jokipiin kirjaa Jatkosodan synty (1987)? Se on tähän päivään mennessä kattavin tutkimus siitä, miten Suomesta tuli Saksan myötäsotija 1941. Siinä ei Ruotsillla ole mitään "auttajan"osaa, Stalinin Neuvostoliitolla kyllä sitäkin enemmän. Jokipiin kirjan tietoja ei ole sen ilmestymisvuoden jälkeen kumottu miltään olennaisimmilta osiltaan, myöhempi tutkimus on tuonut lähinnä tarkennusta yksityiskohtiin ja kokonaisuudelle vähäpätöisiä lisätietoja.

Vai Natseja tuli Suomeen, ihan isolla alkukirjaimella – kommunistitko olivat sitten vastapuolella? Ja minä kun olen luullut, että sodat on käyty sotilaiden välillä. Monellako Suomen rintamalla sotineella saksalaisella tiedät olleen Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei'n jäsenyyden?

Vai myytti. Ja nyt levittelet sitten kymmenen kertaa villimpiä myyttejä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Jatkoa kommenttiin #11

Kolmas esimerkki

Venäjä miehittää Ahvenanmaan. Länsi syyttäisi Venäjää kansainvälisen demilitarisointisopimuksen rikkomisesta ja Suomelle kuuluvan alueen haltuunotosta. Venäjä ilmoittaisi, että oli pakko tehdä niin, että voidaan taata vapaa merenkulku Itämerellä ja alueen rauha. Venäjä ei usko Suomen pystyvän takaamaan Suomenlahden vapaata merenkulkua.

Syntyisikö Niinistön tarkoittama koalitio lopettamaan Venäjän laiton miehitys? Tuskin, ehkä tilanne voisi päätyä samaan kuin Itä-Ukrainassa.

Käyttäjän MarkoKettunen kuva
Marko Kettunen

Länsimaisten sopimusyhteiskuntien luonteeseen kuuluu, että sopimus on pitävä kun se on allenirjoitettu tai ratifioitu. Muiden solidaarisuuteen uskominen ilman mustaa valkoisella on vaarallista uhkapeliä kansan turvallisuuden kustannuksella.

Kyse on myös reagointinopeudesta. Yhdessä etukäteen sovitun Naton 5. artiklan käyttöönotto tapahtuu epäilemättä nopeammin kuin kansallisten parlamenttien päätokset. Vihollisen aktivoituessa jokainen päivä ja tunti on puolustuksen kannalta elintärkeä.

Usko ja luottamus on hyvä asia, mutta naivi ja sinisilmäinen ei kannata olla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset