*

Marko Kettunen Satunnaisia blogeja yhteiskunnasta

Tieto on valtaa - kenen pitäisi omistaa rekisteritiedot?

Keskustelua rekisteröinnin rajoista käydään yksittäisten tietokantojen kohdalla, mutta kukaan ei tunnu tarkkailevan kokonaisuutta. Jokaisen uuden kansallisen rekisterin myötä yksilöiden liikkumatila pienenee, yksityisyydensuoja heikkenee ja vapaus vähenee.

Suomi on kansainvälisestikin tunnettu kansalaisten kattavasta rekisteröinnistä ja tilastoinnista. Rekisteröinnillä on juurensa mm. kirkon ja valtion tarpeissa koota jäsenensä ja kontrolloida näiden käyttäytymistä. Kirkonkirjoista olemme edenneet moderneihin tietojärjestelmiin ja niiden luomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin.

Vuosisataisen valistuksen tuloksena kansalaiset ovat sisäistäneet tietorekisterien tarpeen. Kollektivistisesti orientoituneessa yhteiskunnassa uusia rekistereitä perustellaan yhteisellä edulla ja hallinnoinnin käytännöllisyydellä. Vähemmän keskustellaan siitä, millainen merkitys kattavalla kaikkien elämän alueiden rekisteröinnillä on kansalaisten itsemääräämisoikeudelle ja yksityisyydensuojalle.

Kirkonkirjojen, rikosrekisterien, verorekisterien, eläkerekisterien, yritysrekisterien - vain muutamia mainitakseni - ohella valmistellaan ainakin kansallista sosiaali- ja terveystietokantaa, reaaliaikaista tulorekisteriä ja positiivista luottorekisteriä. Onpa jo ehdotettu autoilijoiden reaaliaikaista seurantaakin. Yhteiskunnan tietotarpeet tuntuvat loputtomilta ja tietotekniikka luo mahdollisuudet rekisteri-innovaatioille.

Virallisten ja laillisten rekisterien lisäksi voi vain arvailla, kuinka paljon virastoissa, järjestöissä, yrityksissä, kansalaisten kaapeissa ja kovalevyillä on epävirallisia mappeja ja Excel-taulukoita, jotka tietosisältöjensä vuoksi täyttävät tietorekisterin määritelmän.

Kaikki tietokannat ovat vaarassa tulla urkituiksi paitsi ulkoa myös niitä ylläpitävien ja käyttävien tahojen toimesta. Tietorekisterien sisäisiä väärinkäyttötapauksia päätyy julkisuuteen harvakseltaan. On kuitenkin arveltavissa, että roskalavalle päätyneet rekisteritiedot ja julkisuuden henkilöiden tietojen sisäiset urkinnat ovat vain jäävuoren huippu.

Ovatko tietojärjestelmien ongelmat ratkaistavissa? Ennen kaikkea kysymys on tiedon omistajuudesta. Nykyisellään kullakin viranomaistaholla on oma tietojärjestelmänsä, joiden tiedot ovat lainsäädännön takaamana kansalaisten nähtävissä. Tiedon omistaja on kuitenkin aina viranomainen. Tämä historiasta juontuva ajattelu- ja toimintamalli olisi nykyteknologian avulla oikaistavissa.

Teknologia mahdollistaa kansalaisia koskevan tiedon tallentamisen pilvipalvelimille. Viranomaisen sijasta tiedon omistajaksi voitaisiin yhtälailla valtuuttaa kansalainen, joka tarvittaessa myöntäisi luku- ja kirjoitusoikeuksia omaan tietokantaansa. Kansalainen saisi näin itse hallita tietojaan ja päättää, milloin tiedon jakaminen on hänen etunsa ja milloin tietoa on syytä suojata väärinkäytöltä ja urkinnalta.

Malli poistaisi myös yhden nykyisen lainsäädännön keskeisistä ongelmista, tiedon jakamisen vaikeuden eri viranomaisten välillä. Kun tieto olisi asiakkaan omistuksessa, hän voisi palveluntarjoajalta toiselle kulkiessaan myöntää vapaasti käyttöoikeuksia omaan tietokantaansa.

Sanomattakin on selvää, että malli ei poistaisi viranomaisten tarvetta ylläpitää esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen ja oikeuslaitoksen toimintaan liittyviä rekistereitä. Tällaisia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lähes kaikkien viranomaisrekisterien omistajuus on siirrettävissä kansalaiselle. Tämä varmistaisi yksityisyydensuojan ja kansalaisten oikeusturvan sekä mahdollistaisi tiedon kuljettamisen viranomaisten välillä.

Tieto on valtaa. Olisiko aika valtaistaa ihminen oman elämänsä tietäjäksi? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat